Kyran kanssa

Kyra Kyrklundin loppuunmyydyn ratsastusklinikan yhteydessä medialla oli mahdollisuus kysellä ratsastustaidon professorilta kuulumisia. Ypäjän hevosopisto oli varannut käyttöömme viihtyisän Härkätallin, jonne hyväntuulinen Kyra saapui lauantaiaamuna.


Kuva: Sonja Holma


Viime vuonna rintasyöpään sairastunut Kyra odottaa huhtikuun ensimmäistä. "Vuosi sitten lääkärini sanoi, että vuosi tähän menee. 1.4 vuosi on kulunut. Hoidot ovat käytännössä ohi, ja pikkuhiljaa voi jatkaa siitä, mihin vuosi sitten jäin. Ratsastan kotona tällä hetkellä noin kaksi hevosta päivässä. Vähensimme hevosmäärää yli vuosi sitten nykyiseen 12, sillä minä ja Richard (Richard White, aviomies) matkustelemme töidemme puolesta paljon. Meillä on kyllä täältä Ypäjältä jatkuvasti kaksi työharjoittelijaa, kahden vakituisen tallityöntekijän lisäksi, mutta pienempi hevosmäärä on helpompi. Osa hevosista on omia, entisiä nuoria hevosia ja sitten on asiakkaiden hevosia."

Kyran kuulumisten lisäksi mediaa kiinnosti, mitä kuuluu Kyran Maxille?
"Max voi hyvin. Vielä 20 vuoden iässä se on tallin kingi. Sillä tehdään edelleen kolmesta neljään kertaa viikossa töitä, mukaan lukien kaikki GP tason liikkeet. Tänä päivänä se tekee jopa paremmat sarjavaihdot kuin kilpavuosina." Mikä on salaisuutena sellaiseen kuntoon? "Varmaan se, että lopetin kilpailemisen ajoissa, ennen kuin hevonen meni rikki. Monesti entisten kilpahevosten alamäki alkaa, kun liikutus vähenee, mikä tietysti voi johtua monesta seikasta. Pyrin pitämään Maxin mahdollisimman hyvässä fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa. Kyllä sen kanssa saa edelleen olla vähän varuillaan. Tallista ei lähdetä vapain ohjin liikkeelle, sillä se on edelleen nopea käännöksissään."

Jos puhutaan nuorista hevosista, mihin kiinnität tulevaisuuden kouluhevosissa huomiota?
"Jos puhutaan vaikka vuotiaista, jota käydään katsomassa laitumella, kiinnitän huomiota hevosten tasapainoon. Vaihtaako hevonen herkästi laukkaa - mikä on siis hyvä - vai laukkaako se aina vaan samaa laukkaa tai ristilaukka. Joutuuko hevonen ottamaan paljon lyhyitä tasapainottavia askeleita askellajien välissä... Rakennettakin katson sen verran, mitä sen ikäisestä pystyy. Ja sukua tietenkin. Lopulta luotan paljon kasvattajaan."

Minkälainen olisi hyvä viikko-ohjelma nuorelle?
"Nuorten kanssa mennään aika pitkälle niiden ehdoilla. 2-3 kertaa viikossa tehdään töitä, ja sitten tarhaillaan ja levätään. Työn pitää olla monipuolista ja sitä kautta mielenkiintoista." Hyppäävätkö teidän nuoret? "Kyllä, silloin kun ne olivat nuoria. Meillä kävi kerran viikossa esteratsastaja hyppäämässä kaikilla nuorilla, se oli niille sellainen ilopäivä. Silloin hevoset jaksavat tehdä töitä ja ovat yhteistyöhaluisia. Hevonen joka ei ole yhteistyöhaluinen, ei tee tulosta. "

Mitä mieltä olet ikäluokkakilpailuista?
"On niihin hyvä tähdätä, jos koulutus on sillä mallilla. Silloin on tavoitteita. Jos nuori hevonen ei kuitenkaan ole kilpailujen aikaan parhaimmillaan, täytyy miettiä, mikä on järkevää. Palata asiaan ensi vuonna vai hakea jopa huonoja kokemuksia hevoselle. Työn teko ei saa olla vaikeaa - nuoria ei saa pistää liian vaikeiden asioiden eteen. Sellaisia rajoja ei saa ylittää. Rajoja venytetään tietysti, mutta täytyy osata ottaa askel taaksepäin, jos homma ei etene. Paras ratsuttaja on kuulemma laiska ratsuttaja. Nuoret hevoset kun eivät välttämättä aina parane ratsastamalla."



Onko kouluratsastus muuttunut vuosien saatossa?
"Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on saatu niin paljon enemmän tietoa hevosista, että ratsastus on muuttunut paljon hevoslähtöisemmäksi. Kun aikaisemmin saatettiin ajatella, että työstä kieltäytyvä hevonen on tyhmä, nykyään oudosti käyttäytyvälle hevoselle tehdään taivutuskokeet ja varmistetaan, ettei se ole mistään kipeä. Asioita lähestytään eri lailla."

Onko tämä vaikuttanut koulutuomarin työhön?
"Kyllä, nykyään katsotaan enemmän kokonaisuutta. Jos tulit alkutervehdykseen laukassa, mutta hevonen otti seistessään yhden jalan taaksepäin, oli numerona nelonen. Nykyään samaa liikettä katsotaan paljon laajemmin; millainen laukka oli, miten hyvin siirtyminen oli valmisteltu jne. Toinen tuomari saattaa antaa kasin, toinen nelosen. Tuomarointi on koko ajan jatkuvassa muutoksessa - milloin halutaan enemmän liikettä, rentoutta, kokoamista. Esimerkiksi Valegro on muuttanut tuomarointia hieman pehmeämmän ratsastuksen suuntaan."

Ja lopuksi, mitä vaaditaan hyvältä kouluratsastajalta?
"Passion", Kyra naurahtaa. "Intohimoa ja pitkäjänteisyyttä. Oman kropan tuntemista - nykyään on paljon apuvälineitä siihen, esimerkiksi pilates. Täytyy tehdä paljon töitä. Toisille ratsastus on luonnollisesti helpompaa - silloin sitä saattaa jättää tekemättä joitain töitä, jolloin joku ahkerampi mutta ei niin lahjakas saattaakin mennä tuloksissa ohi. Näin lajin taso paranee - halusta ratsastaa paremmin."


Teksti: Jilla Lappalainen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti