sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Pakkasaamuna

kamerakävelyllä













Uudet sohvat saapuivat perjantaina ♥


Seuraavana ostoslistalla ainakin sohvapöytä - sitä ei välttämättä voi HIHSistä shoppailla mutta Boknäsin osastolla oli aika päheitä tyynyjä, sinne siis ;)


Ihastuttavaa sunnuntaita sinulle!

lauantai 21. lokakuuta 2017

Meet & Greet

Horse Showssa





Upeat kuvat Horse Showsta (c) Satu Pirinen.

Perjantai-illaksi en olisi voinut keksiä parempaa treffipaikkaa kuin Helsinki Horse Shown. Katsomot olivat iltamyöhään asti täynnä, Ladys Nightissa sekä expossa tervehdittiin tuttuja ja niin, itse päätähtiä eli ratsukoita seurattiin jännittyksellä. Kotimaiset ratsukot keräsivät erityisen hurjat suosionosoitukset suorituksissa mukana elävästä katsomosta. Esteratsastus on laji joka toimii, oli katsoja lajin harrastaja tai ei :)

Tämä lauantai on omalta osaltani mennyt tallihommissa, mutta huomenna unohdetaan remontointi ja nautitaan koko päivästä hallilla. World Cuppia ei voi missata! Pääluokan radan rakennuksen aikana voi käydä moikkaamassa allekirjoittaneen lisäksi Aadaa ja Eerikaa meet & greetin merkeissä, pääaulassa, Longines kellon alla, 14:30. Nähdään siellä - ja jos et ole hallilla, näyttää YLE TV2 ratsastusta huomenna yli kolmen tunnin ajan - myös tietysti World Cupin!

Tämän iltaiset treffitkin ovat juuri oikeassa paikassa. Nukkumatin kanssa, ihan näillä näppäimillä ;) Kokopäivän ulkoilu tekee ihmeitä :)

perjantai 20. lokakuuta 2017

Shetlandphobiaa


Ei ollut ensimmäinen kerta, kun mietin, mihin oikein olen ryhtymässä ja poniani pistämässä. Että olikohan ihan viisasta ostaa siirtotalli hevoselle joka inhoaa siirtotalleja, viihtyy paremmin suuremmissa yksiköissä. Kaipaa lauman tuomaa turvaa, vaikkei tontin kaikki hevoset samassa tarhassa päiviä viettäisikään. Kavahtaa shetlanninponeja, etenkin oreja, koska on nuorena oripoikana saanut köniin tallin kingiltä, vanhemmalta shetlanninponilta. Että on se hyvä, että Torstenille on näillä näkymin tulossa ihan oma pikkuponiori kaveriksi. 

Eilisen, rauhallisen raukean aamutallin jälkeen sitä taas ajatukset lensi. Torsten niin kovasti rakastaa omaa, nykyistä kotiaan eikä ole viime vuosina juuri muualla viihtynyt. Vieraissa on lähinnä pidättänyt hengitystään ja polkenut jalkaansa niin kauan kunnes on päässyt takaisin kotiin. Että sellaistako meillä on luvassa, kääk! (Onneksi Torsten ei ole ihan hirveän hyvä siinä hengityksen pidättämisessä ;)) 










Tallilla ajatukset onneksi virtaavat ihan toisella lailla. Keskitytään enemmän siihen, mitä esimerkiksi kentän laidalla voisi kytätä ;)

Että jaa-a, saas nähdä mitä tästä tulee. Olen itsekin aikamoinen kermaperse ja kun koko talvi pitäisi selvitä zero mukavuuksilla, siinä on jo panikoitavaa ;D (Vaikka oikeasti tiedän, ettei mikään ole parempaa luxusta kuin herättää oma poni aamuisin ja iltaisin toivottaa sille hyvää yötä. Tosin, täällä maalla olen oppinut ihan uudenlaisen unirytmin ja yhtenä päivänä kun yhdeksältä sammutin yövalon, totesin että Torsten on todennäköisesti vasta juuri tullut sisälle ja valvoo vielä paljon pidempään kuin minä. Tulee muuten iltapuuro vähän aikaisemmin kuin puoli kympiltä, täällä maalla :D)

Onneksi universumi piti huolen siitä, etten sentään ihan koko torstaita maalaillut kauhukuvia Torstenista juoksemassa ponioria karkuun tai huutamassa naurettavan pieni talli, haluan takaisin kotiin-mantraa. Lehtipuhallin sammui kun kolmasosa pihasta oli vielä puhaltamatta, eikä sen koomin enää herännyt - menee muuten märätkin lehdet noin sata kertaa jouhevammin kuin haravalla tai luudalla joten ehkä sellainen on laitettava ostoslistalle. Ja kun hikihatussa olin sitten haravoinut loput pihasta ja hyppäsin autoon ja kaahasin paikkaan X, jossa olinkin onneksi ajoissa, ehdin tsekata netistä että koska se auton katsastus nyt olikaan. Periaatteessa virallinen katsastuspäivä oli jo ollut mutta kuka niitä nyt niin tarkkaan katsoo ;) Hetki googlailua missä auton saa läpi edullisimmin ja boom, niin vaan onnistuin löytämään ehkä kalleimman aseman ikinä :D 93 euroa tuntui ryöstöltä siihen vikalistaan nähden, minkä sain avaimien kanssa takaisin. Kuulemma autossa pitäisi olla jarrut, höh. (Ja olin muuten sittenkin myöhässä koska pitikin olla paikassa Y. Hah-hah.)

Vaan stressi loppui kun nukkui yön yli, tänään on herätty niin kauniiseen, aurinkoiseen ja usvaiseen maisemaan että kyllä se Torstenkin tänne varmasti kotiutuu. Ei tästä paikasta voi olla pitämättä ♥ Maatalouskauppaan ajettiin aamutuimaan maisemareittiä hiekkatietä pitkin, nyt alkaa olla melko selvillä minkälaisia tolppia tarhaan pystytetään. 
Kohta kuitenkin tallille tervehtimään Torstenia joka on autuaan tietämätön mistään (häneen liittyvästä) stressistä, ja illaksi superdeiteille toisen Tn kanssa kaupunkiin, Horse Show kutsuu. Pieni breikki arjen (omista) sekoiluista tekee varmasti hyvää ;D Nautinnollista perjantaita, itse kullekin ♥

maanantai 16. lokakuuta 2017

Ensimmäinen silmäterä kotona

ja kamera mukana sunnuntain aurinkoisissa talkoissa

Pihatien tammet ♥

















Ruotsalainen jugend tapetti salissa on yksi talon lempiasioistani. Kaunis, lämmin ja kuitenkin huone huokuu arvokkuutta! Vaikka joku (not me) olisi jättänyt sohvatyynyt sikin sokin :P





Useamman sadeviikon jälkeen aurinko tuntuu huumaavalta. Sunnuntain talkoissa pystyi maalaamaan t-paidassa, koska lämpö ♥ Kuka olisi näiden tulvien jälkeen uskonut, en ehkä minä :D Ihan hetkeksi oli pakko livahtaa pois maalisudin luota, koska kamera ei ole ollut vielä kertaakaan täällä meillä Midgårdissa. Iltaisin töiden ja tallin jälkeen on jo yllättävän hämärää, ainakin pilvisinä päivinä ja vaikkei meillä sisällä ole vieläkään juuri muita kuin tyhjiä huoneita, niin ulkona aurinko sai aikaan väriloiston ja muutama hetki oli pakko tallentaa kuviin.
Talkoiden ensimmäinen työ oli muuten sovittaa tuo Tn silmäterävene talliin. Millin tarkkaa työtä ja ihan epäreilua että vene kerkesi kotiin ennen omaa silmäterääni. Onneksi hommat etenee sillä saralla, talli sai ulkoa väriä ylleen, vanhat karsinan ovet kokivat muodonmuutosleikin ja puutarhakaivurikin pääsi hommiin kun vedettiin sähkökaapelia maahan. Sääli ettei tässä kaivurissa riitä teho tarhan rakennukseen, koska se alkaa olemaan enää yksi ainoita jännitysmomentteja; kaivuri ja maa-aines tulevat jo uniinkin. Että onkohan mulla kuitenkin, kaikkien näiden vuosien marmattamisen jälkeen, omille hevosille, omassa kodissani, tarjota savitarha :P No ei ihan mutta siihen mitä alunperin olin suunnitellut, ei vaan ole järkeä ryhtyä. Nelinumeroisella summalla saisi hiton päheen keittiön, marmoritasoilla tietysti.

Mutta on tämä joka päivä yhtä hienoa mennä nukkumaan ja herätä maalla, ilman hevosiakin pihalla. (Ja kaikista pohjoispuolen ikkunoistamme näkee tietysti naapurin laitumille, joten siinä mielessä hevoset ovat kyllä lähellä.) Ja jahka omat hevoset sitten joskus ovat pihalla, kerkeää ehkä keskittymään enemmän kodin laittoon (jos kukkarossa on enää mitään jäljellä ;P), vaikkei meillä mikään kiire olekaan. Ruokapöytä pitää ehkä vaihtaa vähän isompaan malliin, se jouduttiin toteamaan. Mahtuu sitten kaikki talkoolaiset samaan pöytään - ihanaa kun ympärillä on remonttitaitoisia ihmisiä jotka viettävät viikonloppunsa täällä meillä! 
Kavereille tiedoksi, ensi viikonloppuna saatte huilata, koska Horse Show ;)

Että tällaista täällä tänä viikonloppuna - Torstenilta terkkuja myös, palataan taas ☀