sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Hanko SeaHorse week

kesäretkeilyä parhaimmillaan








On kuin ulkomailla kävisi ;)




















Lauantaipäivä Hangossa esteratsastuskilpailuja seuratessa oli just niin loistava kesäretki, kuin toivoa saattoi. Vaikka ihan oikeasti me ei kulutettu katsomon penkkejä päivän pääluokkaa enempää; kun oli niin kivaa istua terassilla syömässä pitkään ja kilistellä jäätelöillä meren rannalla ja katsellessa kaukana horisontissa siintäviä tummia sadepilviä. Aika nopeasti sade saapui mantereelle mutta se ei haitannut yhtään - siitä vain valitsi lähimmän huvilan ja nautti katetulla terassilla kuohuvasta, sateesta ja auringon valosta, kaikesta samaan aikaan. Ja ystävistä ja parhaasta seurasta. Keskustelut rönsyilivät minne milloinkin, kesädrinkkeihin, Dubaihin, hevosiin ja miehiin. Ja luomuun - että Lidlin luomukananmunista voi hautoa tipuja ja että luomukananmunia parempi vaihtoehto eettisyyden kannalta on ostaa kaupasta free range-merkittyjä munia, sillä niitä munivat kanat saavat ulkoilla ympäri vuoden. Ja että luomulehmän maidon ja vapaan lehmän maidon ero, luomurehujen lisäksi, on se, että vapaa lehmä saa ulkoilla ympäri vuoden, siinä missä luomulehmä ulkoilee kesän. Ja että luomujauhelihan ja tavallisen jauhelihan hintaero oli ollut viime viikolla euron.

Kotiin expon ja Tammisaaren kautta, meren rannalla ruokakojun vieressä asui kesyin näkemäni sorsa joka tuijotti meitä varsin läheltä ja erittäin tiukasti, että aiotaanko me oikeasti syödä kaikki ruoka itse. Aikansa meitä piiritettyään sorsa luovutti, käveli kioskin ovelle ja sai palkaksi vaaleaa leipää. Hyvä ettei suoraan kädestä syönyt - eläimiä on vaan niin hauska seurata! Oli ne sitten hevosia tai sorsia, aina tulee hymy huulille.

Ja hei, toivottavasti ihanan Equestrian Stockholm huovan voittajallekin saadaan hymyä huuleen;

onneksi olkoon Laura, arpaonni osui kohdallesi!

Arkeen skumppaa <3
laura.a.paaskynen @ gmail.com

Näissä tunnelmissa on hyvä aloittaa uusi viikko; kiitos kaikille arvontaan osallistuneille ja energiaa alkavaan viikkoosi!

perjantai 29. heinäkuuta 2016

Perjantaiarvontaa

Oman elämän (superplus) malli

Torstenin yllä Equestrian Stockholmin champange huopa ja niihin sointuvat pintelit, itselläni saman sävyn takki sekä musta lippis, saatu blogiyhteistyön kautta.

Saako bloggaaja olla yli ihannepainon? Totta kai saa, kaikki minkä itsetunto kestää ja mikä nyt tuntuu itsestä hyvältä, on okei. Mutta saako ratsastaja olla yli ihannepainon? Ei saa; ratsastaja on urheilija ja vastuussa myös urheilukumppanin, eli hevosen, terveydestä. Sanotaan että ratsastaja saa painaa 15 % hevosen painosta. Laskimet esiin ;) Näin laidunkaudella se ei kuitenkaan mene ihan niin, että mitä lihavampi hevonen, sen painavampi ratsastaja.

Älkääkä ymmärtäkö minua väärin. Jokaisen meistä tulisi olla oman elämänsä superstara, supermalli, ihan mitä ikinä itse tahtookaan, mutta kun harrastaa pariurheilua, ei olekaan kyse enää vain itsestä. Ihan laskimella voi todeta, että itse olen ihannepainon rajamailla Torstenin ratsastamisen suhteen. Torsten on ainakin sitä mieltä ettei selkään ole asiaa ennen kuin asia on korjattu, mutta ihan vielä tilanne ei vaadi ponin mielipidettä asiaan ;)

On kaksi asiaa mistä en elämässäni luopuisi. Ratsastaminen ja herkuttelu. Lenkkarit on laitettu ostoslistalle. Ja jos siis tulevina kuukausina paino ei näytä pienentyneen vähintään kahta vaatekokoa, on vika varmasti kuvaajassa ;)



Mulla on tällaiset tosi päheet tukikääreet suoraan Tukholmasta - en kyllä ihan tiedä miksi ja kyllä ne oli tosi hitaat pukea päällekin. Siinä missä normaalisti kääritään neljä pinteliä ennen ratsastusta, mun omistaja kääri samat pintelit ainakin kaksitoista kertaa. Sanotaanko nyt näin, että sen ajan olisi voinut käyttää muuhunkin, esimerkiksi syömiseen!













Takki on ihana. Pehmeä, istuva, kaunis. Ja silti, en odota yhtään niitä aikoja, kun takki täytyy oikeasti ottaa käyttöön; kesä <3
<3 p="">
Ole itse oman elämäsi superstara!


Tällaisten kevyiden perjantaiajatusten lisäksi laitetaan ihana champangen värinen koulusatulahuopa full-koossa jakoon yhdelle teistä. Jätä kommenttisi sekä toimiva sähköpostiosoitteesi ennen 31.7. klo 18.00 ja olet mukana arvonnassa :) Mikäli et halua jättää sähköpostiosoitettasi, voit laittaa sen minulle blogin facebookin kautta yksityisviestillä.

Onnea arvontaan ja aivan ihanaa viikonloppua, just sulle!


maanantai 25. heinäkuuta 2016

Viikonlopusta

onni on


Rentoja maastolaukkoja Torstenin kanssa. Pitkiä lounaita rantaterassilla. Suunnitelmien toteuttamatta jättämistä. Koska tietenkään ei voinut paistaa, mutta kuka nyt aurinkoa kaipaisikaan kaupungin sovituskoppijonoissa tai yöelämässä. Pääasia ettei satanut. Paitsi silloin lauantaiaamuna torilla. Kun rakennustyömaa oli iloisesti herättänyt seitsemältä aamulla. On toiset vaan ahkeria, ja tosi kovia popittamaan myös.

Hyppytreeniä Torstenin kanssa - suunnitelmat uusiksi kun vauhtisokeus iski mutta once a dressagerider always a dressagerider ja ravivolttien kautta pääsimme takaisin kuskille sopivaan vauhtiin - mummohölkkään siis :) Sovituksessa ollut estepenkki oli ihana, mutta heilui pikkaisen liikaa kaarteissa. En kuitenkaan moiti satulaa, ei sitä ihan joka penkki satulan yllä heiluvaa massaa pystykään pitämään kurveissa suorana. Ja ei, en ole laihtunut vaikka joku ihana niin kommentoikin edelliseen postaukseen. (Vastaukset teidän kaikkien ihaniin kommentteihin on niin myöhässä, anteeksi!) Laihtuminen estetään syömällä esimerkiksi kaksi makeaa aamupalaa peräkkäin. Munkkipossut Kauppatorilla ja pancake-lautaset Vanhassa Kauppahallissa, what more do you need? No suolaista ruokaa tietysti!





























Sitten sinä päivänä kun etäisesti paistoi aurinko, olin ajatellut lähteä töihin. Ajattelin uudestaan, pakkasimme rakkaudella tehdyt ja pirun kirpeät hedelmäsalaatit mukaan ja suuntasimme päiväksi nauttimaan hiostavasta ilmasta veneelle. Toinen meistä pulahti mereen uimaan, toinen kasteli jalkansa. Raitisilma pistää väsyttämään, joten täydellisen kahden ruokalajin päivällisen jälkeen oli täydellisten kahden tunnin päikkäreiden aika. Sängyssä ei olisi ehkä pamahtanut niskat ihan niin jumiin kuin nojatuolissa nukkuessa.

Ja jos koko päivänä ei ole juonut kahvia, mikä olisikaan parempi tapa viettää sunnuntai-iltaa kuin juoda aamukahvit kahdeksalta illalla ponien laitumella picnicfiltillä istuen. Ponit nautiskelivat myös kofeiinista ja Pågenin tekemistä kanelipullista. Torsten oli niin hyvällä tuulella että antoi omistajansa pussata turvan ihan märäksi. Torstenin samettiturpa on maailman paras tuoksu.

En ole ihan varma, onko onni sitä että netti ei toiminut sunnuntai-iltana, mutta niillä mennään mitä tarjotaan ja just silloin netti ei kuulunut valikoimiin. Sinkkuelämää ja kasa karkkia, silläkin pärjää onneksi tosi kivasti.









Imelää siirappia elämään, paranee hedelmäsalaatti ja paljon muuta!



Tästä mun on jo ihan pakko kirjoittaa. Kymmenestä pitkävartisesta vaaleanpunaisesta ruususta jotka kukkalähetti toi töihin viime viikolla. Kortissa oli kutsu Kämppiin. Olen tällä hetkellä siirappimaisen imelä ja niin rakastunut. Elämä on kuulkaa pelkkää lovee!

Ja sitä onni ainakin on, että kun maanantaiaamuna kaataa töissä kuumaa kahvia päälleen ja iloisena kuvittelee, että ei muuten mennyt pisaraakaan valkoiselle paidalle. Kotona voi sitten lohdullisesti todeta, että onneksi ne hyvin näkyvät kahviläikät edes sointuvat itsestäänruskettavan läikittämiin kinttuihin. Sitä onnen on pakko olla. Että ei nyt ihan niin just mutta kuka nyt ihan pelkkää täydellisyyttä jaksaisikaan?