maanantai 12. lokakuuta 2015

Jäkä jäkä

nalkuti nalkuti, savea ja kertotauluja



Tänään teimme oppilaiden kanssa savitöitä. Luova työskentely on yksi vaikeimmista asioista neuvoa, sillä sitä ei perustekniikoiden jälkeen voi varsinaisesti opettaa. Jokaisen täytyy saada toteuttaa oma tapansa työstää savea. Ne oppilaat, jotka tänään uskalsivat antaa luovuudelleen vallan työssään, olivat ansaitusti ylpeitä muovailuistaan ja esittelivät niitä mielellään. Niinhän se on, että oppiessamme uutta haluamme jakaa kokemuksen myös muille. Haluamme kertoa, että vähänkö mä olin hyvä, osaan jo näin paljon.

Torsten on jo pidemmän aikaa näyttänyt, lähes hopeatarjottimella minulle tarjoillut, oppimiaan uusia asioita. Katso ratsastaja, osaan näin hienosti ottaa ilmaa alle liikkeeseen! Katso, kyllä muuten etupolvet nousevat! Tähän joudun häpeillen myöntämään, että olen vastannut Torstenille kiitos mutta ei, haluaisinkin tänään jotain muuta. Nalkutan Torstenille pohkeella ja ohjalla, ilman että välttämättä edes tiedän, mitä haluan.
 
 
Ilonpilaaja, Torsten luultavasti ajattelee. Työstä pitävän hevosen tekemisen ilon saa nopeasti sammutettua, jos ei ole mihinkään tyytyväinen. Turhanpäiväinen nalkutus hevoselle on vähän niin kuin kertoisi lapselle, joka on juuri oppinut kasin kertotaulun kaikista vaikeimmat laskut, että ihan kiva, mutta tänään on pistari ysin kertotaulusta.
 
Hevoselle jatkuva nalkuttaminen on minun heikoin lenkki ratsastuksessa. En ole koskaan tyytyväinen, haluan yleensä kaikkea muuta mitä ratsuni minulle tarjoaa. Olen inhottava, ja vielä inhottavampi pistäessäni nalkuttamiseni inhimillisyyden piikkiin. Kun eihän meistä kukaan ole täydellinen.

 

Linkki

Torstenin eilisen kiikutusliikutuksen jälkeen jopa minä tajusin, että tänään täytyy pitää nollauspäivä. Antaa Torstenin loistaa, esitellä minulle kaikkia niitä ihania uusia asioita, mitä se on viime aikoina oppinut. Torsten oli tosi hyvä(llä tuulella) - ja todella tyytyväinen itseensä liikutuksen jälkeen.

 
Joskus täytyisi vain muistaa, miltä tuntui saada muovattua savesta esine, tai miten älyttömän vaikealta kertotaululasku 5*5 tuntui, kunnes lopulta opin sen. Ja vaikka kukaan muu ei hevoselleen nalkuttaisi, oli minun pakko saada jakaa tämä teidän kanssanne - koska mitä iloa uusien asioiden oppimisella on, jos niitä ei pääse kertomaan kenellekään? Hevosesi haluaa kertoa niistä sinulle. Muista kuunnella.

28 kommenttia:

  1. Mahtava postaus!

    Tunsin oikein piston sydämessä tätä lukiessa, täytyykin huomenna vähän löysätä nutturaa :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nooo, me tuskin ollaan ainoita ketä tunsi piston sydämessään, mutta sellaista se on. Se vasta olisikin kamalaa, jos ei tuntisi mitään ja aina vaan pitäisi itseä niin hyvänä kuin on mahdollista ;)

      Poista
  2. Postaus herätti ajatuksia sekä ratsastajana että ihmisenä. Tämä oli hyvä!
    Torsten on taas upeana, niin kuvissa kuin videolla.

    VastaaPoista
  3. Hyvä postaus, joutuu taas miettimään omia toimintatapojaan kun herättelevää tekstiä lukee.
    Torsten on tosi tomerana videolla, vahvaa hienoa ravia ja keinuvaa laukkaa esittää, harmittavaa että sun videokamerassa ei ole zoomia? Mielellään katselisi hiukan lähempää otettua kuvaa kun on niin iso kenttä. Noi öttiäiset oli muuten makeita tuossa videolla, kuin jotain jalokiviufoja:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta kommentistasi.

      Torsten on kyllä hieno :) niin tomera. Ja juu, videokamera olisi huippu, mutta mulla ei ole sellaista. Nämä pätkät on kuvattu ihan puhelimella... Joskus vielä ostan oikean videokameran! Ja haha naureskelin myös noille ötököille - jalokiviufot onkin sitten ainoa hauska juttu noissa inhotuksissa :D

      Poista
  4. Mä rakastan sitä, miten sä osaatkin kirjoittaa oikeasti tärkeistä asioista, mitkä liikuttavat jokaista harrastaa jotenkin! Pisti miettimään tämäkin postaus. Kiitos! Tällaiset muistutukset tulee tarpeeseen, arkihässäkässä ei tule ajateltua asioita aina joka kantilta, nää sun postaukset muistuttaa pienistä asioista, jotka helposti unohtuu. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, miten mahtava kommentti! Ihanaa saada tällaista palautetta - kiitos kun jätätte tänne näin kivoja kommenteja :)

      Poista
  5. Pistit kyllä miettimään asioita, meilläkin näin kiikutuspäivän päätteeksi. Liikettä ja ilmaa kyllä löytyi, mutta itse nalkutin koko ajan suoruudesta vaikka Nalle vain halusi esitellä hienoja väistöjä joita se on viime aikoina tehnyt todella paljon. Jälkikäteen ajateltuna ja sun tekstin luettuna olisin voinut antaa hevosen loistaa ;) kiitos tästä herättävästä kirjoituksesta ja terkkuja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terkkuja Nallelle myös! Niin sielunisilmin näen miten hieno Nalle uhkuu ja puhkuu tarjoillessaan väistöaskeleita :D Ja onhan se tietysti niin, että eihän nyt ihan joka kerta voi mennä vaan niitä juttuja mistä hevoset tykkää, (me mentäisiin siinä tapauksessa aika monta kertaa viikossa maastossa ;)) mutta välillä on kyllä hyvä antaa hevosen loistaa, milloin missäkin asiassa :)

      Poista
  6. Olet niin hyvä ja ROHKEA kirjoittamaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau, kiitos! Rohkeudesta en kyllä tiedä, sitä joutuu silloin miettimään omiakin tekemisiä ja päätöksiä ;)

      Poista
  7. Jos joskus päätät lähteä jotain uutta kokeilemaan, niin rupea kirjoittamaan kirjoja !! Ihan oikeasti, ne olis huippuhyviä, sulla on niin huikea lahja kirjoittamiseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, mulla voisi kestää kirjan kirjoittamisessa elinikä... :DD puhumattakaan sisällöstä :D Mutta kiitos ihanasta kommentistasi! :))

      Poista
  8. Tuo teksti pisti miettimään asioita myös hevosen kannalta, kiitos Jilla. Hevonen kuuntelee (melkein;)) joka tunti ratsastajaansa, välillä on ratsastajan kuunneltava hevosta!!

    VastaaPoista
  9. Sun postauksia on aina ilo lukea! Eksyin sinun blogiin aikanaan blogitallin kautta, tavaksi on jäänyt aina viikoittain tutkailla että mitä olet raapustellut. Sun teksteistä ja kuvista paistaa aito rakkaus Torstenia kohtaan. Ihanaa, että kirjoitat myös niistä inhimillisistä virheistä, kerrot että joku muukin kokee/tekee niitä, etkä yritä ulosantaa pelkästään sitä arjen loistia jossa mikään ei mene koskaan pieleen. Olet hirmu positiivinen ihminen, sen kuvan blogistasi saa. Iloista talvenaikaa sulle ja Torstenille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos ihanasta kommentistasi! Hyvää viikonloppua sinulle :)

      Poista
  10. Jotain tekee mieli kommentoida, mutta eipä tähän ole mitään lisättävää. Paitsi että hyvä Jilla ja Torsten!

    Liika kurinalaisuuden tavoittelu on helpoin tapa tasapäistää ja tappaa luovuus. Kotona, koulussa ja tallilla.

    VastaaPoista
  11. Voi miten kauniit on askeleet Torstenilla on ja kauniisti kirjoitat :) ilmoittaudun samalla lukijaksi!! Mun ja kokemattoman arabipojan elämää Espanjassa voi seurailla täällä jos lainkaan kiinnostaa; http://yhdessaoppien.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa lukijaksi! Käyn ehdottomasti kurkkaamassa blogisi :)

      Poista
  12. Haluaisitko avata miten hoidit Torstenin jalat oireettomiksi? Näyttää liikkuvan kivasti, onko kannat kasvaneet jo tasan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa-a... Kannat ei ole vielä tasan, ja se näkyy vielä aavistuksen liikkeessä juoksuttaessa. Selästä käsin pystyn jotenkin kompensoimaan, pyytämään enemmän lyhyeltäkin jalalta. Mutta siis kyllä, parempaa kohti mennään koko ajan!

      Ensinhän Torsten sai lomailla lähes neljä viikkoa ja edelleen pidämme enemmän kävelypäiviä mitä täydessä kunnossa. Töissä pitää olla tarkkana ettei ratsasta etupainoiseksi, ja pieniä käännöksiä ollaan aika pitkään vältelty. Toisaalta, piti välttää kovia pohjia mutta se ei kaikilta osin ole onnistunut, maneesi on estepohjalla ja ollaanhan me maastossakin käyty...

      Jalkoja on hoidettu kerran iilimadoilla, ja luulen että niistä oli suuri hyöty, ne kun poistavat tulehdusta ja sylkevät sitä hiilonia. Sen lisäksi se on myös hierottu.
      Torsten on syönyt pitkän metacam-kuurin (kaksi viikkoa) ja kahden viikon kuurin dewils clawta (pirunkoura, poistaa tulehdusta) todella isolla annoksella (70 ml/pv, normaalisti ylläpitoannos 15 ml/pv) sekä kaikkia muita nivelvailmisteita tupla-annostuksella (msm, rúusunmarja, inkivääri).
      Jalkoja kylmättiin alussa semipaljon, (siis paljon enemmänkin olisi voinut), ja sillä on BOT tallisuojat öisin ja BOT-bootsit päivisin. Vaikka tuskin niistä tähän mitään apua on ;D

      Kenkinä sille laitettiin viimeksi rengaskenkä, ja siitä on ollut todella suuri hyöty. Ehdottomasti pysyvät meillä vielä pitkään... Hokkiaika kun alkaa, vähän jännittää millainen alamäki vastaan tulee. Täytyy laittaa ihan pienet hokit eteen.

      Iilimadot aion ottaa vielä uudestaan heti kun ponny pääsee klipperiin, että hoituisi kaikki yhdellä rauhoituksella. Ja sitten vain toivotaan parasta!

      Poista