Viime naistenpäivänä kirjoitin nimeni Amnestyn vetoomuksen malediivilaisen nuoren tytön puolesta, joka oli saanut haureudesta rangaistuksesi sata raipan iskua. Muutama päivä sitten olin saanut sähköpostiini viestin, jossa Amnesty kertoi 33 000 suomalaisen allekirjoittaneen vetoomuksen - ja mikä tärkeintä, tytön tuomio oli kumottu!
Olen yllättynyt, miten vähän nimiä vetoomus suomesta sai, mutta iloinen siitä, että niinkin pieni määrä ihmisiä pystyy todella vaikuttamaan asioihin. Yhdessä meissä on voimaa, kunhan vain uskomme siihen! Asioiden muuttamiseen ei aina tarvita rahaa tai suuria uhrauksia. Usko ihmisten hyvyyteen on tärkeintä.
Vaikkakin, eräänä aurinkoisena ja kesäisenä päivänä odotellessani ystävääni Kampin edessä, saapui eräs Amnestyn edustaja kertomaan minulle heidän työstäaän. Tärkeisiin asioihin keskittyvää - ja sangen hyvännäköistä - miestä oli melkein pakko jäädä kuuntelemaan, ja ennen kuin huomasinkaan, allekirjoitin papereita kuukausittaista rahalahjoitusta varten. Vaikka yritin miehelle selitellä kaiken näköistä, alkaen siitä että lahjoitan rahaa joka kuukausi usealle hyväntekeväisyysjärjestölle, lähinnä eläimille ja lapsille, ja loppuen siihen ettei minulla olle tilinumeroani mukana, niin silti sitä vaan lähdettiin mukaan. Kyllä ystäväni nauroi minulle kun hän viimein löysi meidät, ja hieman antoi palautetta edustajalle, ettei sinisilmäisille blondeille saa mennä juttelemaan, ellei heillä ole huoltajaa mukana :D
Ja kämppikseni, he muistavat kyllä säännöllisesti muistuttaa tyhmyydestäni, kun uskon hyväntekeväisyys-järjestöihin. "Ei ne rahat koskaan mene sinne, minne niiden pitäisi!" Mutta mitä meille jää, jos emme voi luotta mihinkään tai kehenkään? Kuinka yksin jonain päivänä olemme, jos emme voi auttaa ihmisiä ilman, että pitäisi saada joka kerta jotain takaisin? Blondeilla on aina hauskempaa - tai ainakin helpompaa. Ei tarvitse miettiä, että tänään olen auttanut sitä ja tuota ja tuota, enkä ole saanut mitään takaisin. Jonain päivänä kun voi tulla vastaan tilanne, jossa itse tarvitset apua - ja kiitokseksi voit antaa ainoastaan hyvän mielen.
Auttamisen iloa loppuviikkoon! :)
Hyvä antaa vähästään, paha ei paljostakaan kertoo vanha viisaus.
VastaaPoistaVälillä on helppoa (suorastaan etuoikeus) olla sinisilmäisen blondin äiti ;)
Maailmanpyörä tarvitsee kaltaisiasi pyörittäjiä !
Hahaa, jossain kohtaa kasvatuksessa onnistuttu ;) Toisaalta, olettehan te kerran saaneet (maksaa) ulkomaalaisten miesten tekemän katon pesunkin, kun en osannut sanoa ei :D Tuli puhdas katto!
PoistaTästä postauksesta tuli kyllä älyttömän hyvä fiilis! :)
VastaaPoistaKiva kuulla! :)
PoistaMun mielestä 33 000 allekirjoitusta on huima määrä! Nimiä kerättiin suhteellisen lyhyt aika, ja vaikka Suomessa on reilu 5 miljoonaa ihmistä, sähköposti/nettikampanja on tavoittanut varmasti vain murto-osan ihmisistä. Näistä murto-osasta jälleen vain murto-osa vaivautuu lukemaan viestin, koska periaatteessa vastustavat Amnestyjä, Unicefejä ym, ei niiden aatteiden vaan toimintatapojen ja ns. aktivistijärjestön maineen takia. Jälleen tästä lukeneesta osasta jälleen vain osa allekirjoittaa, osa kokee ettei asia koske/kiinnosta itseä tai että vaikka kuinka allekirjoittaa, mitään vaikutusta ei ole. Mielestäni 33 0000 nimeä on äärimmäisen hyvä saavutus :)
VastaaPoistaHyviä pointteja. Me suomalaiset elämme kuitenkin internetin ja älypuhelimien aikaa - siksi mielestäni on on huono tekosyy, ettei media saavuttaisi suurimman osan ihmisten huomiota. Ja jos jollain kävisi mielessä, että tässä tapauksessa rangaistus tytölle olisi ollut oikea, voi ruveta miettimään, olisiko paikka pakkohoidossa hyvä vaihtoehto ... ?
Poista