torstai 13. kesäkuuta 2013

Vermossa

Pojat pääsivät tänään joka kesäiselle Vermon reissulleen. Matkat on aina vähän erilaisia pojille - Torsten ei varmaan ensimmäisen parinkymmenen minuutin jälkeen muista mitää, kun taas selväpäisenä pysyttelevä Into ottaa ravireissustaan kaiken ilon irti. Ja pilkkaa kotona sitten huonosta olosta kärsivää Torstenia ;) Ei noi nykynuoret mitään kestä ;) 


Sekä Into että Torsten menivät Vermoon pääsyynä röntgen. Intosta halusimme kuvan oej polvesta; kuinka paljon tilanne on muuttunut sitten vuoden takaisista kuvista. Torstenilla tämä oli vain varmistus checkaus, ponissahan ei *kopkopkop* ole ollut mitään vikaa. 


Into, mennään auttamaan noita hevosia!! Niillä roikkuu kärryt perässä! :O

Aloitimme Torstenilla, ja sain hyvän muistuksen jälleen kerran Torstenin eläinlääkärikauhusta. Olin vähän niinkuin unohtanut koko totuuden, kun ei vuoteen ole tarvinnut klinikalla käydä - ja kotona poni on hieman rauhallisempi hoitaa. Juoksutettuaan mua kaksi kertaa pitkin käytäviä (ja päin seiniä, muistona kädessä 10 cm mustelma), saimme vihdoin ponin kiinni naruihin ja ell Estola pääsi tutkimaan jalkoja. Ulkona tapahtunut oikea juoksutus sujui paljon paremmin, siinä poni muisti juuri ja juuri käyttäytyä, ja sen jälkeen se saikin kunnon tujauksen domoa suuhun ja pääsi unten maille. 

Tällä välin kun Torsten vaipui hitaasti humalaansa, oli Inton vuoro tulla taivuteltavaksi. Oej taivutus nosti tahtomatta tunteet pintaan ja kyyneleen silmäkulmaan, sillä käytännössä ensi askeleet Into oli täysin jalaton. Onneksemme vej ei reagoinut juuri yhtään, vaikka olisin kuvitellut toisin. Tästä Into pääsi suoraan kuviin, ja tottakai homma hoidettiin ilman minkäänlaista rauhoitusta tai huulipuristimia. Into on niin viisas <3 Perheen aivot suorastaan. 


Onneksi kuvissa ei löytynyt suurta muutosta, mutta koska polveen aiemmin kevällä kaksi kertaa piikitetty kortisoni ei ole auttanut, hoidettiin jalkaa tällä kertaa kortisonin lisäksi tilderinillä. Tai siis Matti hoiti, minä katselin vierestä ja nautin jäätelöstäni ;) Kyllä toisten kanssa on vaan niin helppoa. 



Erittäin syvässä unessa oleva Torsten pääsi tämän jälkeen kuviin. Poni on kuitenkin todellinen yllättäjä, sillä kesken kuvauksen, pää miltei maassa, rupesi Torsten potkimaan taakse päin takajalkoja kuvattaessa. No, lopulta kuvat saatiin otettua ja eihän niistä löytynyt kuin positiivisia uutisia. Torstenin pienen pieni oej sädeluun takana ollut osteofyyttimuodostuma oli hieman pyöristynyt, eikä muistuttanut enää piikkiä.

Varmuuden vuoksi, kun poni kerta nukkumassa oli, pyysin saada Hy-50-piikin. Torsten varmaan luuli, että kyseessä oli herätyspiikki, sillä välittömästi Estolan lähestyessä sen kaulaa, oli poni hereillä. Lopulta meitä olikin taas neljä ihmistä pitelemässä ponia kiinni, ennen kuin aine oli suonessa, mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Torsten pääsi vielä karsinaan jatkamaan uniaan, sillä aikaa kun Into pääsi katselemaan ravirataa ja hengailemaan terassille.




Into <3

Höh, grilli ei ole auki :( Mä tiesin, että olisi pitänyt tulla tänne keskiviikkona!

Kotona ponit olivat oikein tyytyväisiä, joskin Into oli vähän närkästynyt matkustusseuraansa, joka vain nukkui koko matkan. Sellainen poni, kuin omistajansa ;) Loppupäiväksi tyytyväiset hevoset pääsivät laitumelle. Torsten varmaan mietti, mihin aamupäivä taas katosi - ja mitenköhän sen eläinlääkärin kävi, Into luultavasti elää päivän ravirata-kokemuksellaan seuraavat kaksi viikkoa hymy korvissa.

Ajoin muuten aivan itse ensimmäistä kertaa kopin paikalleen, tosin iskän ohjeilla. Täytyy myöntää, että peruutus ja kaikki oli ihan supersimppeliä, ja jopa iskä myönsi, että kaikki meni nappiin! :D Otin tänään myös molemmat hevoset yksin kopista ulos, joten kohtahan mä pääsen ihan itsekseni tien päälle, mikäli tarve joskus niin vaatii :) Nyt nukkumaan, huomenna vielä näyttäydyttävä työpaikalla ennen viikonloppua. Sitä odotellessa, palaillaan :)

9 kommenttia:

  1. Nauroin kyllä taas sun hersyvälle kirjoitukselle, kiva kuulla, että pojat voi hyvin ja uutiset oli positiivisia!

    VastaaPoista
  2. Toi grilli on ihan huippu, etenkin kun tietää Herra Votkinin olevan hevosmiehiä :D

    Mukava kuulla positiivista ylläreistä vaikka ilmeisen raskas kokemus T:lle. Syvällä ovat sielun arvet.
    Onko Into koskaan itse kirmaillut Vermossa kärryjen kanssa? Näkyy niin hyvin sen ilmeestä se kilvanjuoksijan luonto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valitettavasti Into ei ainakaan Hippoksen tai ravipäiväkirjansa mukaan ollut koskaan juoksemassa kilpaa Vermossa - mutta kyllä poika tasan tietää, että siellä niin kuuluisi tehdä ;)

      Poista
  3. Ei ole toista Inton veroista. <3 Hevosista parhain.

    Eikä taida olla toista samanmoista kuin Torsten. Onneksi...

    Täytyy toivoa että Inton lääkecocktail puree jalkavaivaan.
    Ja että Torsten joskus unohtaisi inhonsa eläinlääkäreitä ja niiden hoitotoimenpiteitä kohtaan.

    No, ainahan kesäretkillä on joku joka vetää överit ja unohtaa käyttäytyä ;)

    Erityismaininta sulle traikunkäsittelytaidoistasi. HYVIN TEHTY ! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen itsekin ihan fiilareissa traikun käsittelyn helppoudesta! :D

      Into on <3 Elämäni Hevonen.

      Poista
  4. Niin kauniita kuvia,Olette hienoja.
    Ihailen miten hienosti hoidat hevosesi ja miten hienossa kunnossa ne ovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvat on kyllä kauniita, kiitos niistä äidille! :)

      Kiitos, ihana saada tällaista palautetta !

      Poista
  5. Oon edellisen nimettömän kommentoijan kanssa ihan samaa mieltä!

    VastaaPoista