torstai 9. elokuuta 2012

Itku tuli

kun katselin viimeisten olympiaratsukoiden suoritukset. Silmät kostuivat kun Anky ja Salinero leijuivat radalle, on mahtanut olla haikea fiilis ratsastajalla. Hieno 18 vuotias, täytyy myöntää!

Mutta kyynelkanavat aukesivat oikein toden teolla viimeisen ratsastajan, nykyisen olympiakultamitalistin rataa katsellessa. Charlotte Dujardin ratsasti niiiiin kauniisti, niin pehmeästi, ja ehdottomasti näistä ratsukoista mitä näin, niin eniten omaan makuuni oli myös hänen hevosensa Valegro. Prosenttien tullessa olikin pakko lähteä juoksemaan junaan, ja voin vain kuvitella mitä ihmiset ajatteli kun itkin vuolaasti ja samaan aikaan naureskelin ja yritin jotenkin juostakin ... Nyt meni kyllä mitali niin oikeaan osoitteeseen, ettei mitään rajaa!

Omilla pojilla on tänään vapaa, eilen äiti oli käynyt Inton kanssa maastoilemassa ja Torsten viettänyt riehakasta laidun elämää. Huomenna sekin pääsee sitten töihin. Toissa päivänä poni sai ihan luvan kanssa hypätä kentällä olevan pienen ristikon hurjat kolme kertaa, ja täytyy sanoa, että ekalla kerralla ei ollut kyllä imua yhtään... On se jännä, että luvattomat asiat on aina niin paljon houkuttavampia, kuin luvalliset ;)
Jumppasin sitä pitkään käynnissä takaosakäännöksillä ja sulkutaivutuksilla, pienillä etuosakäännösmäisillä volteilla ja harjoittelimme myös keskikäyntiä. Käynnissä sainkin sen hyvin läpi, ravissa ja laukassa en kertaakaan. No, nyt vkl on edessä tehoputki tunteja, toivottavasti saan taas apua ratsastukseeni...

Lopuksi pääsi koko konkkaronkka maastoilemaan :)

Nyt pikapikaa vääntämään kiharoita tukkaan, terde kutsuu, palaillaan! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti